Iltakisat Tampereella 27.5.2009 olivat minulle melkoinen jännitysten tapahtuma.

Olin päättänyt juoksuttaa Foxilla soolokoejuoksun 280 metrillä sitten kisan lopussa, kuten yleensäkin kaikki "ylimääräiset" juoksut tapahtuvat. Yllätyin melkoisesti kun järjestäjät ehdottivat, että Foxi juoksisi soolokokeensa ennen ekaa lähtöä. Mikä helpotus minulle, ei tarvinnut sitten koko kisan ajan miettiä, selviääkö Foxi soolosta vai ei. Hetimiten tuli kuitenkin mieleen, että voihan nenä, nyt Foxi ei näekään yhtään ajoa ennen omaa suoritustaan eikä voi ottaa mallia. Nyt alkoi oikeasti hirvittämään, mitenkähän tässä käy. Hyvissä ajoin lämmittelin koirulaista ja kuljeksin Foxin kanssa ympäri aluetta, kunnes ilmoittivat kovaäänisellä vuoron olevan koejuoksukoira Sökövintin EB-Foxin soolokokeella.

Siitä vaan portista sisään ja koiran kopitukseen.  Luukku kiinni ja jännitys huippuunsa. Foxi odotti luukun aukeamista, ja heti kun luukku aukesi, niin Foxi säntäsi vieheen perään kuin tuli persuuksissa. Jännitys muuttui helpotukseksi, kun Foxi lähti ripeästi kopista, silloin tiesin 99,9 %:sti, että Foxi selvittää kokeen hyväksytysti kuten tekikin. Aikakin oli melkoisen lupaava, sähköinen ajanotto 19,41.

Turbo 350 m sijoituskilvassa, olikohan turbo kuitenkin vähän tukkeessa, kun ei kulkenut oikein loistokkaasti. Turbo oli lähtönsä viimeinen, mutta ei ongelmaa, saihan kokemusta ruuhkajuoksusta ja kilpakumppanitkin olivat kokeneempaa sakkia. Seuraavissa kisoissa sitten taas uudet juoksut.